Aluksi minua ei kiehtonut nimenomaan Bree, vaan vastasyntyneet yleensä. Kun kirjoitin Epäilystä, kulissien takana tapahtui paljon sellaisia asioita, joista Bella ei tietenkään tiennyt. Koska olin keskittynyt Bellaan, en voinut paneutua liian syvälle vastasyntyneiden tarinaan, mutta minulla oli kuitenkin koko ajan mielessäni yleiskäsitys siitä, mitä he tekivät. Minun oli ajateltava sitä kehitellessäni juonen kulkua: Bella on tässä pisteessä, vastasyntyneet tekevät näin. Pitääkseni kaiken järjestyksessä, tein lopulta kalenterin touko- ja kesäkuusta – kuukausista, joita Epäilys käsittelee – ja kirjoitin jokaiseen kalenteriruutuun, mitä Bellalle sinä päivänä tapahtuu ja mitä Seattlessa tapahtuu. Siten vastasyntyneiden tarina on ollut aina iso osa Epäilyksen tarinaa. Ja minusta oli jotenkin surullista, ettei ollut mitään keinoa ilmaista sitä kirjassa.
Bree on ainoa Epäilyksessä nimeltä mainittu vastasyntynyt, ainoa vastasyntynyt joka on yhteydessä Culleneihin (muuten kuin että joutuu heidän tappamakseen) ja ainoa vastasyntynyt joka kohtaa Volturit aukiolla. Hän elää pisimpään, joten hän on kertoja, joka pystyy kertomaan koko tarinan. Hän oli luonnollinen valinta viemään vastasyntyneiden tarinan aikakirjoihin. Kun aloin kirjoittaa Breen näkökulmasta, hän todella heräsi henkiin. Niin suuressa määrin, että kun väistämätön loppu läheni, oli todella masentavaa jatkaa eteenpäin. Breen surmaaminen oli minulle vaikeampaa kuin yhdenkään muun kuvitteellisen hahmon surmaaminen on koskaan ollut, siitäkin huolimatta että surmasin hänet toisen kerran.
Lue loput haastattelusta
Osta Bree Tannerin lyhyt elämä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti